Jäntti-suvun historiaa
Jäntti-sukua 1400-luvulta lähtien
Yrjö Blomstedt kirjoittaa Hämeen historia-teoksessa osa II:2 s. 536 (1960) ”Akaan kirkkoherra Ericus ja hänen veljensä Laurentius Laurentii, Rautalammin kirkkoherra, olivat Satakunnasta kirkkoherran poikia Kangasalta”. Kauko Pirinen kirjoituksessaan ”Turun tuomiokapituli uskonpuhdistuksen murroksessa”, Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 62 (1962), pitää aivan selvänä, että Kangasalan kirkkoherra Laurentius oli Henrikin poika (Henricsson), vaikka joku mainituista tutkijoista näkee alkuperäislähteessä nimen Hansson. Pentti Hytönen 1995 kirjassa ”Kangasalan kirkko ja sen palvelijat 1400 - 1995” mainitsee Kangasalan kirkkoherrana ja rovastina (landsprost) Laurentius Henrikinpojan 1541.
Katolisen kirkon papeilta edellytettiin naimattomuutta. Kangasalan kirkkoherra Laurentius on ollut suvussamme ensimmäinen naimaoikeuden saanut tai ottanut pappi. Hänestä alkaa Rautalammin historian kirjoittajan Saloheimon mainitsema Gentzien pappissuku, josta tosin tiedämme varmasti vain kolme pappia. Vuonna 1527 kuningas Kustaa Vaasa määräsi uskonpuhdistuksen opin täytäntöön koko valtakunnassa. Tällöin Ruotsi-Suomen kirkko irtautui lopullisesti Rooman paavin hallinnosta. Siten Henrikki (Henricus) ei ole ollut pappi. Hänen isänsä selville saaminen on mahdollista vain, mikäli hän on ollut aatelinen. Aatelisista voi löytyä tietoa tuolta ajalta, muista ei.
Tämän hetken tietojen mukaan sukupuumme alku on seuraava: Henrikki (Henricus) on syntynyt 1400-luvulla. Hänen poikansa oli Kangasalan kirkkoherra ja lääninrovasti Lauri Jentz (Laurentius Gentz). Hän oli virassa Kangasalla ainakin 1530-luvun alkupuolelta vuoteen 1541, jolloin hänet mainitaan lääninrovastina. Seuraavana vuonna hän on kuollut, koska hänen aviopuolisonsa Elin on avioitunut 1543 Pirkkalan seurakunnan lukkarin Erkin (Eric) kanssa sekä ostanut Pirkkalasta Kataiston (Katajiston) tilan. Laurilla ja Elinillä tiedetään ollen ainakin kolme lasta:
-Erkki (Ericus), jonka kuningas Kustaa Vaasa nimitti 22.9.1551 Akaan kirkkoherraksi. Kirkkoherrana hän oli ainakin vuoteen 1579. Hänestä löytyy myös maininta toimimisesta Sääksmäen tuomarin sijaisena vuonna 1568 ja samana vuonna 30.11. hän on antanut uskollisuusvakuutuksen 29.9.1568 kruunatulle kuningas Juhana III:lle. Hänen varallisuudestaan löytyy tietoa vuoden 1571 ns. hopeaveroluettelosta, jolloin papitkin joutuivat maksamaan veroa Älvsborgin linnoituksesta Tanskalle maksetuiksi lunnaiksi. Hänestä suvun ei tiedetä jatkuvan edelleen.
-Lauri (Laurentius) n.1530-1603, jonka kuningas Erik XIV nimitti 17.5.1561 Rautalammin ensimmäiseksi kirkkoherraksi 1561. Hänen puolisonsa oli Barbara. Häntä pidämme suvun kantaisänä ja hänestä suku jatkuu nykypäivään saakka.
-Elina, jonka puoliso oli Klemolan talon isäntä Yrjö Kohma. Hänet mainintaan isäntänä ainakin 1564 - 1570. Hän oli Skinnarin kylästä Kohman talonpoikaissukua.
Laurentius Kangasalalla
Lauri Jentzin (Laurentius Gentze) aikana Suomeen tuli luterilainen uskonto. Papit saivat solmia avioliiton. Ylä-Satakunnan lääninrovastina hän toimi rovastikuntaan kuuluvien seurakuntien ohjaajana ja valvojana. Suomen kieli alkoi tulla käyttöön kirkoissa latinan rinnalla ja syrjäytti lopulta latinan. Latinankieliseen messukirjaansa Laurentius teki 1530 luvulla uskonpuhdistuksen aatteiden mukaisia muutoksia. Hän alkoi myös suorittaa messun suomenkielellä sekä ensimmäisenä saarnata suomen kielellä luterilaista oppia. Kangasalan kirkon arkistossa on edelleen hänen hankkimansa Mikael Agricolan käsikirja.
Laurentiuksen kirkko sijaitsi paikalla, jossa nykyisin on Liuksialan kartanon kappeli ja sukuhautausmaa. Vanhasta kirkosta on jäljellä vain joitakin lattiarakenteita. Kangasalan nykyisessä kirkossa tuosta keskiaikaisesta kirkosta on muistona kolme pyhimystä esittävää puuveistosta. Pappila sijaitsi nykyisen pappilan paikalla.
Laurentiuksen Laurentius-poika Rautalammilla
Kuningas Erik XIV nimitti isänsä nimen saaneen Lauri Laurinpoika Jentzen (Laurentius Laurentii Jentze) 17.05.1561 Rautalammin ensimmäiseksi kirkkoherraksi. Hänen tehtävänsä oli perustaa Savon uudisasukasalueelle Rautalammin erämaaseurakunta. Tästä alueesta on vuosisatojen kuluessa perustettu peräti 28 seurakuntaa.
Laurentius asui Pielaveden Säviällä varmuudella 1564 -1580. Hänen muuttoonsa Rautalammin kirkonkylään vaikutti ainoana pappina kirkonkylässä toimineen kappalaisen Jöns Cliton kuolema vuonna 1576, jolloin Rautalammille päätettiin perustaa kruunun pappila. Laurentiuksen varallisuudesta löytyy tietoa vuoden 1571 ns. hopeaveroluettelosta. Hän hankki omistukseensa Lassilan ja Konnekosken tilat 1580 ja asui Konnekosken tilalla 1580 -1586, koska virkapappila ei vielä ollut valmistunut. Pappila lienee sijainnut nykyisen pappilan paikkeilla. Kirkko sijaitsi Talliniemessä.
Nuijasodan aikana 1596 -1597 kirkkoherra oli pahassa välikädessä tasapainoillessaan hurjistuneen talonpoikaisjoukon ja maallisen esivallan välillä. Maallista esivaltaa edusti Olavinlinnan päällikkö Salomon Ille ja Savonlinnan läänin käskynhaltija Gödick Fincke. Rautalampilaisten nuijamiesten johtajaksi ryhtyi nimismies Matti Leinonen ja nuijamiehiin liittyi myös Laukaan kappeliseurakunnan kappalainen Eerikki Markuksenpoika.
Kirkkoherra Laurentiuksen ja Barbaran lapsista - lasten määrää ei tiedetä - suku jatkuu ainakin ratsumies Lauri Laurinpojasta, jonka omistuksessa Konnekosken ja Lassilan tilat olivat 1600-luvun alussa. Hänen puolisonsa oli Kaisa Yrjöntytär.
Sukuhaarat 1700-luvulta alkaen
Sukututkimuksen edistämiseksi muodostettiin sukuun yksitoista sukuhaaraa, jotka on merkitty numerolla ja kirjaimella A – K. Lisäksi edesmennyt Pekka Jäntti nimesi sukuhaarat asuinpaikkojen nimellä. Ns. kantaisäosaan kuuluvat ennen noin 1700-lukua syntyneet Jäntit. Tähän kantaisäosaan liittyvät sukuhaarat ovat:
01 A Rautalammin Syväjärven sukuhaara
02 B Pielaveden sukuhaara
03 C Saarijärven sukuhaara
04 D Rautalammin Juurikkaniemen sukuhaara
05 E Rautalammin Konnekosken sukuhaara
06 F Karttulan Hautolahden sukuhaara
07 G Vesannon sukuhaara
08 H Rautalammin Tyyrinmäen sukuhaara
09 I Rautalammin Säkinmäen sukuhaara
10 J Laukaan sukuhaara
11 K Rautalammin kirkonkylän sukuhaara
Näiden pääsukuhaarojen lisäksi kuuluu sukuun muutamia erillisiä haaroja. Pieksämäen seudun Mehtiön sukuhaara ja ns. Ruoveden sukuhaarat ovat näistä suurimmat.
Peruskartoitus on kuitenkin kunnossa. Vuonna 1995 julkaistiin sukukirja ”Kotikuusen juurella”, jonka sukuhistoriikin laati Pekka Jäntti ja perheluettelo-osan ja taustatiedot työstivät Tauno Jäntti ja Olavi Jäntti.
Perheluettelo-osa oli ensimmäinen Suomessa tietokoneella tulostettu sukuluettelo. Datoista, jossa yhden henkilön tiedot muodostivat tietueen, pystyi tulostamaan myös sukutaulut. Siihen saakka kaikki sukututkijat olivat käyttäneet kortistointia. Olavi Jäntti laati tarvittavat tietokoneohjelmat ja hänen vanhin poikansa Ilkka suunnitteli ATK-järjestelmän. Perheluettelo-osan synty kerrotaan Julkaisut-sivulla mainitussa kirjassa ”Kotikuusen juurella”.
Perheluettelo-osasta on tehty kaupallisella sukututkimusohjelmalla päivitetty versio. Tämän päivitetyn version on valtaosin tallentanut Erja Jäntti. Työtä jatkoi Tapsa Jäntti ja hän toimitti marraskuussa 2017 ilmestyneen sukukirjan Laurentiuksen jälkeläiset - Jäntti-sukuluettelo 2017. Tässä kirjassa on mainittu noin 10.000 Jäntti-sukuista henkilöä.
Sukuluettelotietokantaa hoitaa tällä hetkellä Tapsa Jäntti. Tietokannassa on mainittu jo yli 12.000 henkilöä. Lisäyksiä tietokantaan otetaan vastaan jatkuvasti.
Vaikka uudet jäsenemme eivät heti löytäisikään omaa sukuhaaraansa, ainakin voimme tarjota heille sen osalta mielenkiintoista sukututkimustyötä. Osaltaan asiaa voi auttaa täyttämällä sukututkimuslomakkeen, joka on seuran kotisivuilla.
Jäntti -nimestä
Sukunimemme on muuttunut vuosisatojen aikana tietolähteissä muodosta Gentz seuraaviin kirjoitusmuotoihin: Gentz, Jentz, Jentze, Jente, Jentte, Gentte, Jenthe, Jendte, Jänte, Jendti, Jändti, Jänti, Jäntti.
Helsingin yliopiston kotimaisten kielten tutkimuslaitoksen nimitoimiston mukaan Jentze, joka on Rautalammin kirkkoherra Laurentiuksen sukunimen kirjoitusasu, on vieraslähtöinen, germaanista alkuperää. Saattaa olla, että me Jäntit olemme Saksan Gentz-suvun sivuhaara. Sen osoittaminen tuskin onnistuu, sillä me Jäntit olemme päässeet sukututkimuksessamme jo 1400-luvulle, mutta Saksan Gentzit vain 1600-luvulle .
Väestörekisterikeskuksen sukunimitilaston mukaan Jäntti on 5.4.2021 nykyisenä sukunimenä 2575 henkilöllä.
Tauno Jäntti.